lauantai 30. heinäkuuta 2016

Erotaanko? Jatketaanko?


Mitä silloin pitäisi tehdä, kun suhteessa ahdistaa syystä tai syyttä?


Kun yön tunteina – ja pitkin päivää – ajatukset mylläävät ahdistunutta ympyrää toivottomuuden ja toivon välillä. Kun askel eroon tuntuu ajatuksena ihan tajuttomalta, mutta toivonkin ylläpitäminen turhauttaa. 

1.    Ystävät avuksi.  Mutta miten voisi tietää, vahvistaako vai kuormittaako asian jakaminen ystävyyttä?
2.    Kohtalotoverit. Miten erilaisissa tarinoissa voi olla niin paljon samanlaista?
3.    Ammattiauttajat. Hienoa, että heitä on.
4.    Otetaan aikalisä.  Kuka muka kuvittelee, että ero pitää ´suorittaa tehokkaasti´?
5.    Huumori. Kun aina ei jaksa itkeä.
6.  Liikkeelle! Keho on viisas, kun ajatukset seisovat, liikkuminen auttaa.
7.    Netin chattipalstat. Aina on joku, jolla on vielä vaikeampaa.
8.    Jne.

Tunnustan käyttäneeni kaikkia edellä mainittuja keinoja jo ennen Bruce Fisherin Jälleenrakennus-kirjaan tarttumista. Kirjan Yksinäisyys-lukua lukiessani olin täysin suossa, Viha-luvun ”paskapää”-vaiheessa olin puolestani ihan liekeissä ja Seksin kohdalla rupesi jo ihan väkisin naurattamaan, että eikö elämä oikeasti loppunutkaan tähän…  

Kun ja jos mietit, erotaanko vai jatketaanko, eroryhmä on yksi mahdollisuus nähdä oma suhde kirkkaammin saamalla siihen tervettä etäisyyttä. 

- Paula




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti